Suomen Droonistrategia

13 linen suorituskyky vastustajan laitteisiin verrattuna laskisi merkittävästi. Vastaavasti laitteen tai järjestelmän osakokonaisuuksista tulee varastoida vain niitä, joihin teknologinen kehitys ei aiheuta muutoksia. Innovatiiviseen tuotantoon varautuminen edellyttää myös tuotteiden ja järjestelmien suunnittelua siten, että niiden arkkitehtuuri perustuu ohjelmallisesti kehitettäviin ominaisuuksiin sekä osakokonaisuuksiin ja komponentteihin, joihin teknologinen kehitys ei aiheuta muutoksia tai jotka itsessään ovat ohjelmallisesti päivitettävissä Droonijärjestelmien tuotannon jatkuvuuden varmistaminen, suojaaminen ja hajauttaminen ovat kriittisiä kansallisen turvallisuuden kannalta, erityisesti poikkeusoloissa. Tämä edellyttää Suomessa kattavaa varautumissuunnitelmaa, johon sisältyvät sotataloussopimukset, huoltovarmuuden turvaavat valtiosopimukset sekä yhteistyö muiden pohjoismaisten ja eurooppalaisten maiden kanssa. Lisäksi NATO-yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhteisiä standardeja ja varmistaa yhteensopivuutta jäsenvaltioiden järjestelmien välillä. Puolustusmateriaalin tuotannon osalta yhteistyö niin kotimaassa kuin muiden maiden kanssa tutkimuksen ja teknologian kehittämisessä mahdollistavat tehokkaamman ja kustannustehokkaamman tuotannon. Teollinen yhteistyö vahvistaa kotimaista osaamista ja varmistaa, että Suomen puolustusmateriaaliyhteistyö on linjassa kansainvälisten turvallisuusstandardien kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kehitetyt ja tuotetut droonijärjestelmät täyttävät sekä kansalliset että kansainväliset vaatimukset ja että ne soveltuvat sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin. Viennin näkökulma on tärkeä osa drooniteknologian kehitystyötä. Jo kehitysvaiheessa pyritään ottamaan huomioon vientimarkkinoiden erityisvaatimukset, ja tarvittaessa voidaan suunnitella erillisiä vientiversioita, jotka täyttävät kohdemarkkinoiden sääntelyn ja turvallisuusvaatimukset. Vientimahdollisuudet tukevat suoraan kansallista tuotantoa ja vahvistavat Suomen teknologista kilpailukykyä. Tällä tavoin Suomen huoltovarmuus kehittyy orgaanisesti, kun siviili- ja puolustusratkaisuiden kysyntä kansainvälisillä markkinoilla lisää kotimaista tuotantokapasiteettia. Kehittyneiden teknologioiden hallinta ja jatkuva innovointi ovat sotilaallisen huoltovarmuuden peruspilareita. Kriisiajan toimintakyvyn turvaamiseksi Suomessa panostetaan innovatiivisten droonijärjestelmien kehittämiseen ja uuteen teknologiaan, jotta pystytään reagoimaan nopeasti ja pysymään kehityksen kärjessä.

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=