5 1 Johdanto Droonit ovat seuraava teollinen vallankumous Tekoälyn ja sensoriteknologioiden kehittymisen myötä koneista voidaan rakentaa koko ajan enemmän ympäristöstään tietoisempia, oppivampia ja vähemmän ihmisen välitöntä ohjausta tarvitsevia. Tällaisten kognitiivisten koneiden ja robotiikan kehityksen mahdollistamat droonit, eli itsenäisesti liikkuvat miehistöttömät koneet tulevat olemaan seuraava teollinen vallankumous, joka mullistaa lähes koko ihmiselämän kirjon vanhusten hoidosta sodankäyntiin. Tässä strategiassa käsitellään laaja-alaisesti drooneja. Droonilla tarkoitetaan miehittämätöntä konetta, joka kulkee maalla, ilmassa tai vedessä joko kauko-ohjatusti tai itsenäisesti. Näistä käytetään nimitystä UxS eli ”Uncrewed System.” Järjestelmä käsittää tekniikan (droonit, ohjelmistot, tiedon-siirtolaitteistot jne.), ihmiset (operointi- ja huoltohenkilöstön sekä loppukäyttäjät) ja toimintaan vaadittavan tiedon. Droonien kehityksen myötä moni liiketoimintamuoto poistuu, mutta toisaalta syntyy kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Ihmisen ja koneen välisen työnjaon ja roolien muuttuessa kokonaisia ammattikuntia häviää ja uusia kehittyy. Rutiininomaiset, vaaralliset, likaiset, vaikeissa olosuhteissa tehtävät, erityisen pitkäkestoiset tai suurta nopeutta vaativat tehtävät siirtyvät koneiden suoritettavaksi. Samalla ihmisen rooli muuttuu koneen käyttäjästä sen johtajaksi, ja myöhemmin konejoukon komentajaksi. Ihminen muodostaa käsityksen tilanteesta, tekee päätökset, käskee konejoukkoa ja valvoo tehtävän toteuttamista. Koneet sopivat keskenään kuka, missä, miten ja milloin minkäkin osan tehtävästä suorittaa. Ihmisen ja koneen välisen roolin muutos ei välttämättä ole nopea, mutta se on perustavanlaatuinen. Droonien hyödyntämismahdollisuudet ovat merkittäviä erityisesti Suomen kaltaisessa suhteellisen harvaan asutussa maassa. Tämä strategia on luotu varmistamaan, että Suomi huomioi droonien vaikutukset kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja nousee drooniteknologian kehittämisen ja käytön johtavaksi maaksi maailmassa. Ensimmäisenä teollisena vallankumouksena pidetään höyryvoiman valjastamista teollisuuden ja liikenteen käyttövoimaksi. Höyrykoneen laajamittainen käyttöönotto synnytti tekstiiliteollisuuden, loi tehdastyöläisistä uuden yhteiskuntaluokan, synnytti tarpeen yhtenäiselle ajan käsitykselle ja niin edelleen. Muutokset olivat valtaisia kaikilla ihmiselämän alueilla. Seuraavia vastaavanlaisia vallankumouksia synnytti sähkövoima. Droonien mukanaan tuoma mullistus on mitä todennäköisimmin vähintään samaa luokkaa, sillä ne mahdollistavat ihmisen korvaamisen pitkäkestoisissa, pitkäveteisissä ja vaarallisissa tai vaikeissa olosuhteissa suoritettavissa tehtävissä. Ihmisen rooli muuttuu koneen kuljettajasta sen tehtävän määrittäjäksi ja valvojaksi. Tämä muuttaa ihmisiltä vaadittavia ominaisuuksia ja ammattiryhmien toimenkuvaa samalla lakkauttaen joitakin ammattikuntia ja luoden uusia. Drooniteknologioilla on myös kansantaloudellista vaikutusta: markkinaraporttien antama ennustehaarukka globaalin droonimarkkinan koosta strategiakauden lopussa 2030 on haarukassa 50–250 miljardia euroa, ja kasvu jatkuu poikkeuksellisen ripeänä. Suomella on korkean teknologian maana potentiaalia saavuttaa tästä vuosittain vähintään satojen miljoonien edestä liiketoimintaa. Aivan kuten 150 vuotta sitten Suomeen tullut sähkö, droonit ovat aluksi suuri ihmetyksen aihe, sitten asian harrastajien ja ammattilaisten työkalu, ja lopulta jokaisen ihmisen arkipäivän osa, johon ei tule kiinnittäneeksi erityistä huomiota. Tämä edellyttää käyttäjälle turvallisia, yhteensopivia ja innovatiivisia ratkaisuja sekä luottamusta ihmisten ja koneiden väliseen yhteistyöhön. Yhteiskunnan tehtävä on reguloinnin ja infrastruktuuri-investointien kautta mahdollistaa innovaatioiden syntyminen, matalan kynnyksen kokeilutoiminta ja nopea käyttöönotto. Tämä edellyttää lainsäädännön, viranomaismääräysten, toimintatapojen ja ajattelumallien yhdenmukaista kehittämistä kaikilla hallinnonaloilla. Suomi voi nousta drooniteknologian kärkiosaajaksi valitsemillaan alueilla, joissa hyödynnämme erityisosaamistamme, teollista vahvuuttamme ja pohjoista sijaintiamme. Pienen maan etuna on mahdollisuus toimia ketterästi ja kokonaisvaltaisesti.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=