11 Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaario Kuten historiallisesti tarkasteltuna aiemminkin, mahdollisen sotilaallisen konfliktin lähialueiden valtiot ovat rajoittaneet erityisesti kriittisten hyödykkeiden vientiä turvatakseen kotimaan kasvavan kysynnän mahdollisessa eskalaatiotilanteessa. Haasteet työvoiman riittävyydessä pahenevat samaan aikaan kun työn kuormittavuus kasvaa nopeasti. Työvoimapula vaikeuttaa palveluiden toimintaa, järjestelmän ylläpitoa ja korjaustöitä. Merkittävä joukko Suomessa sote-alalla sekä erityisesti it -asiantuntijatehtävissä ja teknisissä erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviä ulkomaalaistaustaisia poistuu maasta. Kaikkiaan maasta on poistunut viimeisen kahden kuukauden aikana yli 20 000 ulkomaalaistausta työntekijää, joista valtaosa on ollut korkeasti koulutettuja. Osa kansainvälisistä yrityksistä on myös vetänyt ulkomaalaisia työntekijöitään pois Suomesta. Työvoiman saatavuushaasteiden vuoksi joillain hyvinvointialueilla hoivapalveluja joudutaan supistamaan nopealla aikataululla. Tämä aiheuttaa huolta hoivapalveluiden piirissä olevien vanhusten omaisissa. Työvoimahaasteita esiintyy laajasti myös logistiikan, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen puolella. Työkykyiset eläkeläiset pyrkivät ensisijaisesti huolehtimaan omaistensa arjen pyörittämisen kasvavista haasteista. Rahoitus- ja maksujärjestelmissä esiintyy häiriöitä. Varsinaiset pankkien väliset maksuverkot pysyvät toimintakykyisinä, mutta kuluttajapalveluissa — kuten verkkopankissa, tunnistuspalveluissa ja korttitapahtumien hyväksynnässä — esiintyy merkittäviä häiriöitä. Identiteettivarkaudet, tunnistetietojen väärinkäyttö ja samanaikaiset palvelunestohyökkäykset rapauttavat luottamusta digitaalisiin kanaviin. Samaan aikaan informaatiovaikuttaminen Suomea kohtaan voimistuu merkittävästi. Informaatiovaikuttaminen yhdistyy useissa tapauksissa kyber- sekä fyysiseen vaikuttamiseen. Valeuutiset, pommiuhat ja esimerkiksi huhut veden saastuttamisesta lietsovat pelkoja ja saavat osan väestöstä hamstraamaan polttoainetta, ruokaa, lääkkeitä ja käteistä. Sosiaalisessa mediassa liikkuu tieto, jonka mukaan osa Suomen venäläisistä harkitsee avunpyytämistä Venäjältä perustuen väitteisiin, joiden mukaan viranomaiset kohdistavat systemaattista syrjintää ja valvontatoimia suomenvenäläisiä kohtaan. Vaikka asia vaikuttaa ilmeiseltä, poikkeamatapahtumia ei kuitenkaan voida aukottomasti osoittaa Venäjän aiheuttamiksi, ja Venäjä kiistää syytökset johdonmukaisesti. Samalla se käyttää esitettyjä syytöksiä osana omaa vaikuttamistoimintaansa pyrkien vahvistamaan narratiiveja, jotka tukevat sen omia intressejä ja strategisia päämääriä. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja viranomaisten viestintään laskee. Viranomaisten viesti ei saavuta kattavasti varsinkaan ulkomaalaistaustaisia väestöryhmiä. Kansalaiset ovat alkaneet vaatia toimia, kun huoli etenkin sähkön ja lämmön, ruoan, polttoaineiden sekä lääkkeiden saatavuudesta on kasvanut. Isäntämaatuki käynnistetään kansallisen toimintamallin mukaisesti. Samoin väestönsuojelun rakenteita pystytetään sekä suojia valmistellaan mahdolliseen käyttöön. Poimintoja kriisiytymisen tilannekuvasta: ǂ Laajaa moninaista hybridivaikuttamista ǂ Tiedustelutoiminta voimakasta lisääntymistä ja poikkeamailmoitusten merkittävää kasvua ǂ Huhuja ja väitteitä esim. venäläisväestön syrjinnästä, informaatiovaikuttamista ǂ Lääkepulaa koko Euroopan tasolla ǂ Työvoiman jaksaminen ja saatavuus heikkenee ǂ Hamstraamista: polttoaineet, elintarvikkeet, lääkkeet, käteinen ǂ Erilaisten häiriöiden esiintyvyyden kasvua ǂ KV satelliittiyhteyksissä häiriöitä ǂ Kybertilanteen merkittävä huononominen: haittaohjelmia ja palvelunestohyökkäyksiä, kyberhyökkäyksiä ǂ Häiriöitä tietoliikenneyhteyksissä ja digitaalisissa palveluissa ǂ Sähkökatkoja ǂ Häiriöitä polttoaineiden jakelussa ǂ Pankkipalvelujen häiriöitä ǂ Pahenevia ja runsastuvia häiriöitä toimitusketjuissa ǂ Toimialojen toimintakyvyssä kasvava määrä vakavia häiriöitä KUVITTEELLINEN SKENAARIO
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=