13 Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaario sioksi ja sotilasoperaation käynnistämiseksi Venäjää vastaan. Hyökkäys Venäjää kohtaan katsotaan koko sotilaallisen liittouman aggressioksi, jos hyökkäys tehdään koalition jäsenen toimesta. Samanaikaisesti useita suomalaisia televisio- ja radiolähetyksiä kaapataan lyhyiksi jaksoiksi. Lähetyksiin ilmestyy Venäjän narratiiveja tukevia väitteitä, joiden alkuperää on vaikea jäljittää. Ilmiö sekoittaa viestintäympäristöä ja heikentää luottamusta perinteisiin medioihin, etenkin kun osa kaappauksista kohdistuu paikallisiin radiokanaviin ja verkkolähetyksiin. Kuusi päivää poikkeusolojen julistamisen jälkeen Venäjä aloittaa erikoisoperaatioksi kutsumansa sotilaallisen voiman käytön Suomea vastaan. Operaatio alkaa sabotaaseilla (ml. merkittävissä asemissa oleviin kohdistuvilla salamurhaiskuilla) sekä laajamittaisella ohjus- ja drooni-iskuilla. Operaatioissa Venäjä yhdistelee informaatiovaikuttamista, kybervaikuttamista ja sabotaaseja sekä sotilaallisen voiman käyttämistä. Heti ensihetkistä lähtien kriittiset yritykset ovat keskeisiä vaikuttamisen kohteita sekä mukana myös tilanteen korjaamisessa: Kohteina Suomessa ovat sotilaskohteiden lisäksi huoltovarmuuden kannalta kriittiset rakenteet ja toiminnot. Iskussa vaurioituu muun muassa Suomen öljyjalostamo, Inkoossa sijaitseva kaasuterminaali, Etelä-Suomen satamia, merkittävä määrä kantaverkon infrastruktuuria kuten päämuuntajia, teleliikenteen kriittisiä kohteita, keskeistä tie-, rautatie ja siltaverkostoa, Kehä III:n varrella sijaitsevia logistiikkakeskittymiä sekä useita kemianteollisuuden tuotantolaitoksia. Samanaikaisesti ensimmäisten iskujen kanssa toteutetaan isku useita kriittisiä datakeskuksia kohtaan. Keskusten jäähdytysjärjestelmät vaurioituvat pahasti, ja palvelinsalit joudutaan ajamaan alas laajasti ylikuumenemisen estämiseksi. Voimankäyttö on todella massiivista ja iskut näyttäisivät olevan tarkkaan strategisesti kohdennettuja yhteiskunnan toimintakyvyn ja huoltovarmuuden kannalta kriittisimpiin kohteisiin. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen yhteistoiminnassa julkisten sekä yksityisten toimijoiden kanssa muodostuu erittäin tärkeäksi. Iskuja pystytään merkittävästi myös torjumaan ja fyysiset vauriot ovat paikallisia, eikä iskuilla pystytä lamauttamaan koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä järjestelmiä. Palveluissa ja järjestelmissä on kuitenkin merkittäviä katkoksia sekä häiriöitä. Myös kriittisen infrastruktuurin suoja- ja korjausrakentamista toimeenpannaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Väestönsuojelun rakenteita sekä ohjausta aktivoidaan yhteiskunnassa laajasti. Iskut aiheuttavat välittömiä tuhoja ja ketjuuntuvia vaikutuksia: öljyjalostamo ja satamien laitteet vaurioituvat, sähköverkkoon kohdistuvat vahingot aiheuttavat laajoja sähkökatkoja, tie- sekä siltavauriot katkovat rautatie ja maantieyhteyksiä. Kemianteollisuuden vahingot johtavat paikallisiin kemikaalivuotoihin ja ympäristö- sekä terveysuhkiin. Yksi keskeinen teleyritys joutuu myös kohdennetun iskun kohteeksi, kun sen päävalvomo saa osuman. Yritys joutuu siirtämään kokonaisuudessaan valvomotoimintansa kriisitiloihin tarkoitettuun varalaitokseen. Yhteisvaikutukset heikentävät edelleen ohjaus- ja viestintäjärjestelmiä, mikä vaikeuttaa tilannekuvan muodostamista ja kriittisten verkostojen hallintaa. Itämeren ja erityisesti Suomenlahden kaupallinen merenkulku häiriintyy vakavasti: venäläiset sota-alukset pyrkivät pitämään huoltoyhteyden Kaliningradiin auki samalla kun muut rantavaltiot pyrkivät yhdessä varmistamaan omat logistiset yhteytensä. Itämeri on nyt sotatoimialuetta, mikä pysäyttää tilapäisesti kaupallisen meriliikenteen todennäköisesti useiksi viikoiksi tai kuukausiksi. Suoran meriliikenteen Baltian maihin, Puolaan sekä Saksaan arvioidaan häiriintyvän merkittävästi mahdollisesti pitkäaikaisesti, ja lasteja pyritään reitittämään uudelleen Ruotsin kautta. Logistiikka muuttuu nopeasti pirstoutuneeksi: satamatoimintojen ja pääreittien häiriöiden takia jakeluketjut pirstoutuvat, toimitusviiveet ja pullonkaulat kasvavat, ja polttoaineen sekä lääke- ja elintarviketoimitusten turvaaminen nousee kriittiseksi. Sotilaallinen toiminta, kaluston ja sotilasjoukkojen siirtely vievät kasvavan osan vielä toimintakykyisestä kapasiteetista. Tämä siirtää siviilitarpeita palvelevat kuljetuksia varareittien varareiteille, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Ulkomaankaupan tyrehtyminen aiheuttaa välittömän talousshokin. Hinnat nousevat nopeasti. Yhteiskunnan toiminnassa vaikutukset näkyvät laajasti: säännöstely on aloitettu, mutta sähkö- ja lämpökatkot, vedenjakelun häiriöt, tietoliikenneyhteyksien pätkiminen, polttoaineiden jakelun häiriöt, maan sisäiset muuttoliikkeet ja evakuoinnit, iskuissa suoraan loukkaantuneet ja kemialliseen altistukseen liittyvät terveysongelmat lisäävät terveys- ja turvallisuustoimijoiden kuormitusta ja järjestelmän paineita. Kaupunkiasunnoista suuri osa muuttuu lämpöjen katkettua reilussa vuorokaudessa asuinkelvottomiksi, kun sisälämpötila laskee alle 10 asteeseen. Ihmiset pyrkivät mahdollisuuksien mukaan pois isoista kaupungeista, mutta palvelujen saatavuus haja-asutusalueilla on rajallista. Erityisen vahvasti pois pyritään pääkaupungista. Viestintäverkkojen toimimattomuus eristää hetkellisesti kansalaisia toisistaan, ja valeuutiset sekä tiedon sirpaloituminen pahentavat kansalaisten epävarmuutta ja vaikeuttavat yhtenäisen tilannekuvan muodostamista. Poikkeusolojen julistamisen yhteydessä valmisteltu tasavallan presidentin asetus puolustustilan voimaansaattamiseksi annetaan eduskunnan käsiteltäväksi. KUVITTEELLINEN SKENAARIO
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=