4 Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaario Johdanto Huoltovarmuus tarkoittaa koko yhteiskunnan kriittisten toimintojen varautumista ja valmiutta kohdata vakavia häiriöitä sekä koko yhteiskuntaa koettelevia poikkeusoloja. Tällaisia häiriöitä voivat aiheuttaa muun muassa luonnonkatastrofit, laajat onnettomuudet, pandemiat, globaalit saatavuushaasteet, tahallinen haitallinen vaikuttaminen yhteiskuntaan sekä äärimmäisissä tilanteissa sotilaallinen konflikti. Huoltovarmuutta ei mikään toimija rakenna yksin. Se syntyy yhteistoiminnasta ja riippuvuuksiin liittyvien riskien tunnistamisesta ja hallinnasta – kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallisuutta tarvitaan. Jotta varautuminen ja valmiustoimet muodostaisivat toimivan ja toisiaan tukevan kokonaisuuden, on olennaista, että eri toimijat ymmärtävät mahdollisen uhkakentän riittävän yhtenäisesti ja niiden suunnitelmat toimivat yhteen. Tämän tueksi Huoltovarmuuskeskus on yhdessä keskeisten sidosryhmiensä kanssa laatinut skenaarion merkittävimmästä yhteiskunnan perusturvallisuutta haastavasta uhkasta: sotilaallisesta konfliktista. Skenaariossa on tunnistettu sotilaallisen konfliktin eri vaiheet − tilanteen kriisiytymisestä eskalaation kautta pitkittymiseen − ja niiden vaatimat toimet yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Näitä vaiheita sekä niiden vaikuttamiskeinoja kuvataan huoltovarmuuden SUUNTA-suunnittelukehyksessä, jossa on kuvattu toimintatapoja sekä tarkempia vaadittavia suorituskykyjä huoltovarmuuden turvaamiseksi vakavan häiriön eri vaiheissa. Sotilaallisen konfliktin skenaario ei ole ennuste vaan kuvaus yhteiskunnan elintärkeiden palveluiden jatkuvuutta vakavasti haastavasta tilanteesta. Sen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan eri toiminnoissa ja toimialoilla – sekä niiden välillä – tarvittavia keinoja selviytyä yhteiskunnan huoltovarmuutta äärimmilleen haastavasta tilanteesta. Ääritilanteiden tarkastelu tukee myös varautumista rajatumpiin häiriöihin: kattava ja joustava suorituskyky- sekä keinovalikoima parantaa kykyä kohdata myös sellaisia tilanteita, joita ei ole ennalta tunnistettu, mutta joihin voidaan soveltaa olemassa olevaa valmiutta. Tässä esitetyn skenaarion ensimmäinen luottamuksellinen versio julkaistiin jo vuonna 2025 tukemaan työskentelyä Huoltovarmuuskeskuksessa ja Huoltovarmuusorganisaatiossa. Huoltovarmuusorganisaatiossa on edustettuna noin 1500 yritystä ja kymmeniä viranomaisia, ja sen työskentelyssä luottamuksellinen skenaario on koettu laajasti hyödylliseksi. Skenaarion julkisen version myötä voimme nyt tarjota skenaarion tukemaan koko yhteiskunnan varautumista laajemmin. Sen valmistelussa on ollut mukana myös huoltovarmuustyöhön osallistuvia keskeisiä viranomaisia, joiden kommentit ovat auttaneet muokkaamaan skenaariosta entistäkin laajemmin hyödynnettävän. Skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta. Kiitokset kaikille mukana olleille arvokkaasta panoksestanne skenaarion sisällön kehittämisessä! Skenaario on julkaistu 28.4.2026.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=