8 Suomeen kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja huoltovarmuus -skenaario Skenaario – sotilaallinen uhkan kehittyminen Suomessa vaiheittain Alkutilanne Sota Ukrainassa on vaiennut aselepoon. Venäjä on kasvattanut asevoimiensa kokoa 1,5 miljoonaan, ja sotilaallinen voima Suomen rajan läheisyydessä on kasvanut merkittävästi. Tästä merkittävän osan arvellaan pystyvän toimimaan tarvittaessa nopeastikin. Venäjän sotaharjoituksiin sisältyy myös laaja-alaista kybersodankäynnin harjoittelua kuten GPS-/GNSS-häirintää, radiohäiriöitä ja sijaintitiedon väärentämistä, mikä lisää epävakautta erityisesti rajaseudulla. Venäjän ja Kiinan kumppanuus on syventynyt. Vaikka mailla ei ole virallisesti yhteistä aseteollisuutta tai sotilaallista liittoutumista, on niillä käynnissä taloudellisen kumppanuuden lisäksi mittavaa yhteistyötä tutkimuksen ja teknologiakehityksen saralla. Yhteistyö Kiinan ja Venäjän välillä on näkyvintä Arktisella alueella, jossa jännitteet ovat äärimmäisen kireät. Yhdysvallat on sisäpoliittisen kehityksen seurauksena kääntynyt sisäänpäin ja vetäytynyt enenevissä määrin Euroopasta. Se myy aseita Nato-maille, mutta muuten toimii passiivisesti päähuomion ja varautumisen ollessa sisä- ja geopoliittisista syistä muualla. Euroopan poliittinen tilanne ja toimintakyky on kaksijakoinen. Toisaalta halukkuutta yhteistyöhön on, mutta käytännön päätöksenteon tasolla yhteisten ratkaisujen löytäminen ja niihin sitoutuminen on hidasta ja epävarmaa. Pitkittyviä neuvotteluja on aiheuttanut myös Ukrainan jälleenrakennuksen taakanjako. Suomeen on kohdistunut jo pitkään Venäjän toimesta voimakasta poliittista painostusta, joka liittyy mm. Ahvenanmaan demilitarisoinnin valvontaan. Painostus on lisääntynyt loppukesän ja syksyn aikana. Sotaan varustautuva Natoon liittynyt Suomi esitetään avoimesti sotilaallisena uhkana Venäjän kansalliselle turvallisuudelle. Suomen varustautuminen esitetään Venäjän narratiivissa valmistautumisena sotaan Venäjää vastaan. Venäjän toimet näkyvät myös lisääntyneenä kybertoimintana, joka rinnastuu drooni- ja tiedusteluilmoitusten kasvuun. Tiedustelun lisääntyminen heijastuu digitaalisessa ympäristössä mm. järjestelmällisenä tunnusteluna ja haavoittuvuuksien kartoituksena. Viranomaiset toteavat Venäjän lisänneen valmiutta kaukovaikuttamiseen Suomen alueelle. Kaukovaikuttamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä pitkän etäisyyden vaikuttamista eri järjestelmillä. Venäjä järjestää kesän ja syksyn aikana isoja sotaharjoituksia ja on niiden nojalla varannut laajoja harjoitusalueita sekä merellä että ilmassa. Operoitavat alueet ulottuvat Ahvenanmaan läheisyyteen ja venäläinen sota-alus on pysytellyt pitkään Pohjanlahdella kansainvälisillä vesialuilla. Venäjän harjoituksen yhteydessä Suomen merivartioston alus on Helsingin läheisyydessä joutunut turvaamaan alueellista koskemattomuutta varoituslaukauksia ampumalla. Venäjän harjoitustoiminnan seurauksena meriliikenne Itämerellä on kärsinyt häiriöistä. ”Kadonnut miina” on esimerkiksi katkaissut kaupallisen meriliikenteen hetkeksi kokonaan useaksi päiväksi. Suomeen on kohdistunut poikkeuksellisen voimakasta tiedustelutoimintaa ja erilaisten poikkeamailmoitusten määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Osa ilmoituksista on aiheettomia, mutta niiden tarkistaminen työllistää vastuuviranomaisia. Viranomaiset priorisoivat voimakkaasti ilmoitusten selvittämistä. Kasvava poikkeamien määrä näkyy myös kyberympäristössä, jossa havaitaan tavanomaista enemmän tunkeutumisyrityksiä, porttiskannauksia ja kohdennettuja tiedustelutoimia. Viime vuosien tapahtumat ovat aikaisemmin osoittaneet, että yhteiskunnan perustoimintoja voidaan häiritä suhteellisen helposti ja halvalla. Itärajan levoton tilanne puhututtaa. Venäjän kerrotaan käyttävän kolmannen maan kansalaisia välineellistetyssä maahantulossa. Tiedotusvälineissä uutisoidaan jatkuvasti maastorajan yli tulleista maahantulijoista. Ilmiön laajuudesta liikkuu erilaisia arvioita ja huhuja. Julkisuudessa esiintyy vahvistamaton arvio, että mahdollisia tulijoita olisi jopa 10 000. Tilannetta pahentaa se, että sosiaaliseen mediaan ilmestyy epäilyttäviä rekrytointi-ilmoituksia, joissa tarjotaan rahaa erilaisten tihutöiden, sabotaasien tai seurannan tekemiseen — tämän todetaan olevan tyypillinen proxy-toimijoiden hyödyntämistapa muissa EU-maissa. Suomessa yhteiskunnassa on paljon tyytymättömyyttä ja levottomuutta. Talousennusteita on pitkin vuotta jouduttu arviomaan jatkuvasti alaspäin. Työttömyys on ennätyksellisen korkealla sitten 1990-luvun laman. Tämä yhdistettynä elinkustannusten nousuun ja julkisten palveluiden koettuun heikkenemiseen aiheuttaa kansalaisten parissa syvää tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen. Syksyn aikana erilaisia mielenilmauksia on esiintynyt laajasti. KUVITTEELLINEN SKENAARIO
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=