Yleinen palvelusohjesääntö

Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO)

© Pääesikunta 2026 ISBN 978 - 951 - 25 - 3610 - 8 (PDF) Toimitus Marko Kaipia ja Lauri Torniainen Graafinen suunnittelu ja taitto sekä piirrokset Puolustusvoimien palvelukeskus / oppimis- ja kuvapalveluyksikkö Valokuvat Puolustusvoimat

4 Sisällysluettelo Johdanto....................................................................................................................... 7 1 Sotilaan asema......................................................................................................... 8 2 Puolustusvoimien henkilöstö............................................................................... 10 2.1 Henkilöstön jaotus.............................................................................................10 2.2 Sotilaat, sotilasarvot ja sotilaallinen arvojärjestys.................................................10 2.2.1 Päällystö..........................................................................................................10 2.2.2 Alipäällystö.....................................................................................................12 2.2.3 Miehistö.........................................................................................................13 2.3 Lyhenteet, etuliite ja tieteellinen jatkokoulutus....................................................14 3 Palvelusmääräykset............................................................................................... 15 3.1 Komento- ja toimialatie......................................................................................15 3.2 Käskyvaltasuhteet..............................................................................................15 3.3 Esimies..............................................................................................................17 3.4 Käskynalainen...................................................................................................18 3.5 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja epäasiallinen käytös.............................................19 3.5.1 Sotilaiden kanssakäyminen palveluksessa........................................................21 3.6 Pukeutuminen ja siisteys....................................................................................22 3.7 Sotilaspuvun ja -arvon käyttö.............................................................................24 3.8 Sotilaan esiintyminen julkisuudessa....................................................................24 3.9 Puhuttelu...........................................................................................................25 3.10 Ilmoittautumisvelvollisuudet.............................................................................26 3.10.1 Yksittäinen sotilas..........................................................................................26 3.10.2 Osasto..........................................................................................................26 3.11 Tervehtiminen..................................................................................................27 3.11.1 Yksittäinen sotilas..........................................................................................27 Tervehtiminen ulkona .......................................................................................28 Tervehtiminen sisällä..........................................................................................29 3.11.2 Joukon tai osaston ilmoittaminen ja tervehtiminen.........................................30 Joukon tervehtiminen........................................................................................31 3.12 Kunnianosoitus................................................................................................33 4 Palvelus joukko-osastossa ja muussa hallintoyksikössä. .................................. 34 4.1 Henkilöstön tehtävät..........................................................................................34 Joukko-osaston komentaja ja hallintoyksikön päällikkö......................................34 Joukko-osaston apulaiskomentaja.....................................................................35 Joukkoyksikön komentaja..................................................................................35 Perusyksikön päällikkö.......................................................................................35 Perusyksikön vääpeli..........................................................................................36 Perusyksikön muu henkilöstö.............................................................................37 Varusmiesjohtajat.............................................................................................. 37 Miehistö............................................................................................................ 39

5 4.2 Majoitus-, tupa- ja sisäjärjestys...........................................................................40 Majoitus............................................................................................................ 40 Perusyksikön kalusto.........................................................................................40 Tupa- ja sisäjärjestystä koskevat määräykset.......................................................41 4.3 Palvelus perusyksikössä......................................................................................42 Herätys, aamutoimet ja päiväjärjestys................................................................42 Palvelukseen järjestyminen................................................................................43 Ruokailu............................................................................................................ 43 Iltatoimet ja lepo...............................................................................................44 4.4 Vapaa-aika ja loma............................................................................................44 4.5 Sotilaspappi, sosiaalikuraattori ja varusmiestoimikunta........................................46 4.6 Päivystys............................................................................................................47 Joukko-osaston päivystys..................................................................................48 Perusyksikön päivystys.......................................................................................48 5 Turvallisuustoiminta.............................................................................................. 50 5.1 Tietoturvallisuus.................................................................................................51 5.2 Pelastustoimi.....................................................................................................51 5.3 Työ- ja palvelusturvallisuus.................................................................................52 5.4 Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen Puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla.....................................................................................54 5.4.1 Pääsy sotilaskohteisiin ja liikkuminen niissä......................................................54 5.4.2 Muut turvallisuusasiat.....................................................................................55 Vaitiolo. ............................................................................................................ 55 llmoitusvelvollisuus............................................................................................ 55 6 Yhteistoiminta liittolaisten kanssa ja kansainvälisissä tehtävissä huomioitavat asiat..................................................................................................... 57 7 Ohjesäännön soveltaminen kansainvälisissä operaatioissa. ............................ 58 LIITE 1 Puhutteluesimerkkejä................................................................................ 59 LIITE 2 Hiukset (esimerkki).................................................................................... 60 LIITE 3 Uskonnonharjoittamisen erityiskysymyksiä........................................... 61 LIITE 4 Terveydenhuolto. ...................................................................................... 62

6

7 Johdanto Yleinen palvelusohjesääntö antaa yhtenäiset käyttäytymis- ja toimintamallit Puolustusvoimien sotilashenkilöstölle. Ohjesääntö rakentuu suomalaisille sotilasperinteille ja tukee Puolustusvoimien arvopohjaa. Aiemmin Yleiseen palvelusohjesääntöön sisältyneet ohjeistukset sotilaallisista tilaisuuksista ja lippujen käytöstä on eriytetty Sotilaallisten tilaisuuksien oppaaseen. Yleinen palvelusohjesääntö perustuu lainsäädäntöön, erityisesti asevelvollisuuslain 57 §:ään (1438/2007). Ohjesäännössä on perusteet Puolustusvoimien henkilöstörakenteesta, palvelusmääräyksistä, hallintoyksikön järjestelyistä, turvallisuustoiminnasta ja terveydenhuollosta. Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään asevelvollisen asevelvollisuuslaissa tarkoitetun palvelusvelvollisuuden ja paikallaolovelvollisuuden tarkemmasta sisällöstä. Yleinen palvelusohjesääntö annetaan sotilaskäskynä, ja se koskee Puolustusvoimien sotilashenkilöstöä. Puolustusvoimain komentajan toimivalta Yleisen palvelusohjesäännön antamiseen perustuu Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 33 §:n 1 momenttiin. Suomen sotilaallinen liittoutuminen on huomioitu ohjesäännössä. Yleistä palvelusohjesääntöä noudatetaan kotimaan tehtävissä, yhteistoiminnassa liittolaisten kanssa ja kansainvälisissä tehtävissä tarvittaessa soveltaen sekä soveltuvin osin kriisinhallintatehtävissä. Yleisen palvelusohjesäännön periaatteita noudatetaan myös sodan aikana.

8 1 Sotilaan asema 1. Perustuslaissa on määritetty jokaisen Suomen kansalaisen maanpuolustusvelvollisuus.1 Asevelvollisuuslain mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen.2 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastetaan laissa erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta asevelvollisuuslaissa säädettyyn asevelvollisuuteen.3 2. Sotilaan tulee säilyttää kaikissa oloissa oma ja joukkonsa maine, arvostus ja kunnia tahrattomana sekä tunnollisesti suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät. Sotilaalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka on määritelty Rikoslain 45 luvun pykälässä 27. 3. Ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa.4 Ammattisotilaan on virkatehtävissään ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta Puolustusvoimille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.5 4. Sotilaan on pyrittävä parhaansa mukaan omaksumaan koulutuksessa opitut tiedot ja taidot sekä asevelvollisuuslaissa ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevassa laissa tarkoitetussa palveluksessa ylläpitämään osaamistaan ja toimintakykyään. 5. Sotilaallisella kurilla tarkoitetaan annettujen käskyjen ja määräysten täsmällistä noudattamista. Sotilaallinen kuri perustuu hierarkiaan, sääntöihin, velvollisuuksiin ja yhteiseen tahtoon, joilla varmistetaan tehokas toiminta ja hyvä järjestys Puolustusvoimissa. 6. Sotilaan on käyttäydyttävä palveluksessa ja sen ulkopuolella asemansa mukaisesti esimiehiä, vertaisia, alaisia sekä siviiliväestöä kohtaan. Sotilaan on esiinnyttävä hyvien tapojen mukaisesti ja käyttäydyttävä reippaasti, ryhdikkäästi sekä asiallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla. 7. Sotilaan on oltava kuuliainen esimiestään kohtaan ja täsmällisesti täytettävä esimiehen antamat lailliset käskyt ja määräykset. 8. Sotilaan on edistettävä omalla käyttäytymisellään ja toiminnallaan nuorempien palvelustovereiden ja työntekijöiden sopeutumista sekä palvelukseen että työelämään ja tuettava heidän oppimistaan. 1 Suomen perustuslaki 127 § 2 Asevelvollisuuslaki 2 § 3 Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 1 § 4 Laki Puolustusvoimista 43 § 5 Laki Puolustusvoimista 42 §

9 9. Sotilas ei saa esiintyä ilmeisen päihtyneenä julkisella paikalla, julkisessa tilaisuudessa tai sotilasalueella. Sotilaan on vältettävä tarpeetonta epäasiallista kielenkäyttöä. Tarpeeton, jatkuva ja tilanteeseen sopimaton kiroilu sekä epäasiallinen ja säädytön puhetapa on kielletty. Epäasiallisena puhetapana pidetään henkilöön taikka henkilöryhmään kohdistuvaa loukkaavaa taikka valheellista kielenkäyttöä, joka voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä taikka halveksuntaa. Säädyttömänä puhetapana pidetään kaikkea epätoivottua ja tilanteeseen sopimatonta seksuaalissävytteistä puhetta taikka vihjailua. 10. Sotilaan palvelukseen liittyy salassa pidettäviä asioita, jotka vaativat ehdotonta vaitiolovelvollisuuden noudattamista ja valppautta estää niiden joutumista asiaankuulumattomien tietoon. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden kesto on asiakohtainen, ja se perustuu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. 11. Sotilas on velvollinen hoitamaan, käyttämään ja säilyttämään huolellisesti sekä annettujen käskyjen ja määräysten mukaisesti kaikkea omaan tai joukon käyttöön annettua valtion materiaalia ja muuta omaisuutta. 12. Sotilas ei saa ottaa vastaan lahjuksia. Pääesikunta määrittää erikseen virkatoiminnan kannalta hyväksyttävien ja kiellettyjen etuisuuksien arviointiperusteet 13. Sotilas palvelee poliittisesta ja uskonnollisesta kannastaan riippumatta Suomea ja Suomen kansaa. Kansainvälisissä- ja kriisinhallintatehtävissä edellä mainitusta poiketen tai sitä täydentäen palvellaan kansainvälistä organisaatiota. 14. Sotilas on velvollinen noudattamaan sodan oikeussääntöjä, turvallisuusmääräyksiä ja voimankäyttösääntöjä sekä niistä erikseen annettuja määräyksiä. 15. Laki suojaa sotilasta esimiesten käskyvallan väärinkäytöltä, epäoikeudenmukaiselta kohtelulta, loukkauksilta ja aiheettomilta syytöksiltä. Sotilaalla on oikeus lain ja hyvien tapojen mukaiseen, asialliseen, oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Vääränä pitämästään menettelystä sotilaalla on oikeus hakea oikeusturvaa ylemmältä esimieheltä tai eduskunnan oikeusasiamieheltä ottamalla asia esille heidän kanssaan tai tekemällä kantelun. Kantelun tekeminen ei kuitenkaan vapauta sotilasta palvelusvelvollisuuksien täyttämisestä. Asevelvolliselle tarjotaan tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset lähtökohdat suorittaa palvelus riippumatta hänen iästään, alkuperästään, kielestään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, mielipiteestään, terveydentilastaan mukaan luettuna vammaisuus, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

10 2 Puolustusvoimien henkilöstö 2.1 Henkilöstön jaotus 16. Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluu sotilashenkilöstöä ja siviilihenkilöstöä. 17. Sotilashenkilöstöön kuuluvat • ammattisotilaat • kadetit • varusmiehet6 ja reserviläiset7 • sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat. 18. Ammattisotilaat ja kadetit ovat kantahenkilökuntaa. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty Puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa Puolustusvoimiin. Kadetin opiskelun aikaisista oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty laissa Maanpuolustuskorkeakoulusta. 2.2 Sotilaat, sotilasarvot ja sotilaallinen arvojärjestys 19. Sotilashenkilöstö jaetaan päällystöön, alipäällystöön ja miehistöön. 2.2.1 Päällystö 20. Päällystöön kuuluvat • upseerit • erikoisupseerit • opistoupseerit • kadetit. 21. Upseerien sotilasarvot arvojärjestyksessä alimmasta ylimpään ovat • vänrikki, aliluutnantti • luutnantti • yliluutnantti • kapteeni, kapteeniluutnantti 6 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastetaan laissa erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta asevelvollisuuslaissa säädettyyn asevelvollisuuteen. 7 Palvelukseen käsketyt reserviläiset siitä hetkestä lähtien, kun he ovat saapuneet tai heidän viimeistään olisi tullut saapua palvelukseen siihen asti, kun heidät on kotiutettu ja he ovat poistuneet palveluspaikastaan.

11 • majuri, komentajakapteeni • everstiluutnantti, komentaja • eversti, kommodori • prikaatikenraali, lippueamiraali • kenraalimajuri, kontra-amiraali • kenraaliluutnantti, vara-amiraali • kenraali, amiraali. 22. Erikoisupseerin sotilasarvoihin liitetään toimialaa osoittava etuliite insinööri-, lääkintä-, teknikko-, farmasia-, eläinlääkintä- tai musiikki-, esimerkiksi insinöörimajuri. Erikoisupseereina palvelevien sotilaspappien palvelusarvot alimmasta ylimpään ovat • sotilaspastori (rinnastetaan kapteeniin, kapteeniluutnanttiin) • kenttärovasti (rinnastetaan everstiluutnanttiin, komentajaan) • kenttäpiispa (rinnastetaan prikaatikenraaliin, lippueamiraaliin). 23. Sotilasprofessorit palvelevat sotilasvirassa, ovat upseerin sotilasarvossa ja käyttävät sotilaspukua. 24. Päällystön tehtäviin määrättäville reservin aliupseereille, miehistöön kuuluville ja varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomille voidaan tehtävän niin vaatiessa antaa sotilasvirkamiehen palvelusarvo.8 25. Opistoupseerien sotilasarvot alimmasta ylimpään ovat • luutnantti • yliluutnantti • kapteeni, kapteeniluutnantti. 26. Kadettien palvelusarvot keskinäisessä arvojärjestyksessä alimmasta ylimpään ovat • kadetti • kadettialikersantti • kadettikersantti • kadettiylikersantti • kadettivääpeli, kadettipursimies. Vanhemman vuosikurssin kadetti on aina nuoremman vuosikurssin kadettia vanhempi. Kadetit rinnastetaan kadettiarvostaan riippumatta vänrikkiin tai aliluutnanttiin. 8 3. luokan palvelusarvo (rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon (ylempi korkeakouluaste) suorittaneille. 2. luokan palvelusarvo (rinnastetaan luutnanttiin) annetaan alemman korkeakoulututkinnon (alempi korkeakouluaste) suorittaneille. 1. luokan palvelusarvo (rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa muun koulutuksen tai tutkinnon (alin korkea-aste, keskiaste ja perusaste) suorittaneille.

12 2.2.2 Alipäällystö 27. Alipäällystöön kuuluvat • aliupseerit • varusmiespalveluksessa olevat upseerikokelaat, upseerioppilaat, kersantit ja alikersantit. 28. Aliupseerien sotilas- ja palvelusarvot alimmasta ylimpään ovat • alikersantti9 • kersantti • ylikersantti • vääpeli, pursimies • ylivääpeli, ylipursimies • sotilasmestari. Ammattisotilaisiin kuuluvilla aliupseereilla edellä mainitut arvot ovat palvelusarvoja reservin sotilasarvosta riippumatta. Alimpana arvona käytetään sotilasammattihenkilön palvelusarvoa. Sotilasammattihenkilön palvelusarvoa käyttävät henkilöt, jotka eivät ole saaneet reservin aliupseerin koulutusta. 29. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Sopimussotilaat kuuluvat sotilaskoulutuksensa mukaan päällystöön, alipäällystöön tai miehistöön. Sopimussotilaat käyttävät reservin sotilasarvoaan lukuun ottamatta alikersantteja, joiden määräaikaisuuden ajaksi palvelusarvoksi määrätään kersantti. 30. Reserviupseerikurssin oppilaan arvo on upseerioppilas, joka rinnastetaan alikersantin sotilasarvoon. Reserviupseerikurssin suorittaneen arvo on upseerikokelas, joka rinnastetaan kersantin sotilasarvoon, kunnes hänet ylennetään upseeriksi reservissä. Upseerikokelas on varusmieskersanttia vanhempi. Puolustusvoimien viroissa palvelevat ammattisotilaat ovat aina varusmiehiä vanhempia sotilas- ja palvelusarvostaan riippumatta. Sotilasmestarin ja ylivääpelin/ylipursimiehen sotilasarvossa palvelevat ammattialiupseerit ovat vanhempia kuin vänrikki/aliluutnantti ja kadetti. 9 Ei ammattisotilaiden arvo.

13 2.2.3 Miehistö 31. Miehistöön kuuluvat kaikki muut sotilaat, jotka eivät kuulu päällystöön tai alipäällystöön. 32. Miehistön sotilasarvot ovat • sotamies, matruusi, rajajääkäri (RVL) • korpraali, ylimatruusi, ylirajajääkäri (RVL). Kriisinhallintapalveluksessa palvelevien sotilasarvot ja palvelusarvot voivat poiketa edellä esitetyistä jaoista päällystöön, alipäällystön ja miehistön osalta. Miehistöön kuuluvan aliupseerikurssin oppilaan arvo on aliupseerioppilas, joka rinnastetaan korpraalin sotilasarvoon. 33. Reservissä miehistöön kuuluva, joka ei ole saanut reservin aliupseerin koulutusta, voidaan palveluksessa osoitetusta valmiudesta aliupseerin tehtävään ylentää alikersantiksi. Esimiestehtävässä kriisinhallintajoukoissa tai Puolustusvoimissa aliupseerin virassa toiminut ja tehtävään sopivaksi osoittautunut voidaan reservissä ylentää kersantiksi. Aliupseerin virassa palveleville, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta, voidaan antaa enintään sotilasmestarin palvelusarvo. 34. Varusmiehestä käytetään palvelusaikansa alussa nimitystä alokas. Joukko-osaston komentaja nimittää alokkaat sotamiehiksi tai matruuseiksi alokasjaksolla. Sotamiehestä voidaan käyttää puolustushaara- tai aselajikohtaisia arvoja, esimerkiksi jääkäri, tykkimies, pioneeri, viestimies, autosotamies tai lentosotamies. Edellä lueteltujen arvojen asemasta voidaan joukko-osaston komentajan nimityspäätöksen mukaisesti käyttää joukkokohtaisia arvoja, esimerkiksi kaartinjääkäri, panssarimies, panssarijääkäri, rakuuna tai rannikkojääkäri.

14 2.3 Lyhenteet, etuliite ja tieteellinen jatkokoulutus 35. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan. Sotilaasta, joka ei ole palvellut Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). 36. Yleisesikuntaupseeri voi käyttää tutkintoaan tai täydennyskoulutustaan osoittavaa yleisesikunta-etuliitettä sotilasarvonsa edessä, esimerkiksi yleisesikuntaeversti. Etuliitettä ei käytetä asiakirjojen allekirjoituksissa. 37. Sotilas voi käyttää tieteellisen jatkokoulutuksen tutkintoa osoittavaa merkintää sotilasarvonsa jäljessä, esimerkiksi everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori. Oppiarvoa ei käytetä asiakirjojen allekirjoituksissa.

15 3 Palvelusmääräykset 38. Puolustusvoimien sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilaallinen järjestys tarkoittaa selviä johtosuhteita ja toimintatapoja, sotilaskuria sekä palvelusmääräysten ja yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymistapojen noudattamista. 3.1 Komento- ja toimialatie 39. Kaikkien palvelustehtävissä laadittavien kirjallisten ja suullisten käskyjen, ohjeiden, määräysten, lausuntojen ja muistioiden pitää olla selviä ja täsmällisiä. Edellä mainitut lähetään yleensä komentotietä. 40. Komentotie kulkee eri johtoportaiden tai suoranaisten esimiesten kautta sille esimiehelle tai käskynalaiselle, jota asia koskee tai jolle asian ratkaisuvalta kuuluu. 41. Toimialatie kulkee komentoteitse hyväksytyn toimivallan puitteissa puolustushaaran, aselajin tai toimialan sisällä suoraan sille johtoportaalle, laitokselle tai henkilölle, jota asia koskee. Alaisen on ilmoitettava merkittävistä toimialateitse ohjautuvista asioista esimiehelleen tai toimiala tiedottaa suoraan esimiehelle. 42. Tilanteen vaatiessa komentotiestä voidaan poiketa. Johtoportaat voidaan poikkeuksellisesti ohittaa ja antaa kohdan 39 mukaiset käskyt, ohjeet, määräykset, lausunnot ja muistiot sille, jota asia välittömästi koskee. Antaja on tällöin velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan toimenpiteestään asianomaisille johtoportaille tai esimiehille. 43. Jokaisella sotilaalla on oikeus kääntyä henkilökohtaisissa palvelusasioissa ja yksityisasioissa sen esimiehen tai sotilasviranomaisen puoleen, jolla on ratkaisuvalta asiassa. Sotilas- tai siviiliviranomaiselle tarkoitetut kirjeet tai sähköpostit tulee osoittaa suoraan vastaanottajalle, joka vastaa siitä, että tarvittaessa kirje tai sähköposti tulee kirjattua vastaanotetuksi. 3.2 Käskyvaltasuhteet 44. Käskyvallaksi sanotaan oikeutta antaa toista henkilöä velvoittavia käskyjä ja määräyksiä. Käskyvalta on pysyvä tai tilapäinen. Pysyvä käskyvalta on jokaisella, jolla Puolustusvoimien kokoonpanon ja johtosuhteiden sekä tämän ohjesäännön tai Puolustusvoimien toimintaa käsittelevien säädösten mukaan on esimiesasema. Tilapäinen käskyvalta perustuu esimiehen antamaan käskyyn, tähän ohjesääntöön tai Puolustusvoimien toimintaa koskeviin säädöksiin.

16 45. Esimies on jokainen, jolla on käskyvalta toiseen Puolustusvoimien palveluksessa olevaan sotilaaseen. Sotilas, joka kuuluu toisen käskyvaltaan, on tämän käskynalainen. 46. Sotilaan suoranaisella esimiehellä tarkoitetaan Puolustusvoimien vahvistetun johtamis- ja hallintorakenteen mukaisessa linjaorganisaatiossa suoraan kyseisen sotilaan yläpuolella olevaa sotilasta tai siviiliä. 47. Esimiesasemassa oleva on sotilas- tai palvelusarvostaan riippumatta alaistaan vanhempi. Samassa tai rinnasteisessa sotilasarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy ylentämisajankohdan perusteella. Jos ylentämisajankohta on sama, arvojärjestyksen ratkaisee edellinen ylentämisajankohta. Samassa palvelusarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy palvelusarvon antamisajankohdan mukaan. Samassa sotilas- ja palvelusarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy sotilasarvon perusteella. Aliupseerin viroissa palvelevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy palvelusarvon antamisajankohdan mukaan. 48. Ryhmänjohtajalla on sotilasarvoon katsomatta pysyvä käskyvalta ryhmänsä sotilaisiin. Miehistöön kuuluva sotilas, jolle esimiehen käskyllä tai määräyksellä on annettu tilapäinen käskyvalta, on käskyvaltaansa annetun miehistön esimies ainoastaan palvelusasioissa. 49. Käskyvaltasuhde on voimassa palveluksessa ja palvelusasioissa myös palveluksen ulkopuolella sinä aikana, jolloin asianomaiset ovat palvelussuhteessa Puolustusvoimiin. 50. Sotilaallisen käskyvallan käyttöä vaativassa tilanteessa jokaisella sotilaalla on sekä oikeus että velvollisuus toimia itseään nuoremman sotilaan esimiehenä, jos sotilaan suoranainen esimies ei ole läsnä. 51. Jos sotilas rikkoo järjestystä tai sotilaallista kuria tai käyttäytyy muuten sopimattomasti tai vaaraa aiheuttaen, on jokaisella sotilaalla oikeus ja sotilasarvossa vanhemmalla sotilaalla sekä esimiehellä lisäksi velvollisuus huomauttaa siitä asianomaiselle ja ryhtyä asian vaatimiin lainmukaisiin toimenpiteisiin. Jos asia vaatii oikeudellisia toimenpiteitä eikä rikkeeseen puuttuneella sotilaalla ole tarpeellista kurinpitovaltaa, hänen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle kurinpitoesimiehelle. 52. Sotilasopetuslaitoksissa opiskelijoiden keskinäiset käskyvaltasuhteet määrätään erikseen. 53. Käskyvaltasuhteet ovat voimassa myös silloin, kun asianomaiset eivät ole sotilaspuvussa. Siviilipukuisen sotilasesimiehen on tarvittaessa osoitettava virka-asemansa Puolustusvoimien henkilötodistuksella.

17 54. Jos päällikkö tai hänen sijaisekseen määrätty on estynyt hoitamasta tehtäviään, päällikkönä toimii arvojärjestyksen mukaan sotilas- tai palvelusarvossa seuraavaksi vanhin sotilas, ellei siitä ole toisin määrätty. Kurinpito- ja hallintoasioissa toimivallan siirtymisen tulee perustua asianmukaisesti annettuun sijaisuusmääräykseen tai työjärjestykseen. Päällikkyyden siirtymisestä on ilmoitettava lähimmälle suoranaiselle esimiehelle. Ellei käskyvaltaa ole voitu luovuttaa edellä mainitulla tavalla, on vanhimman tai esimiesasemaan määrätyn otettava päällikkyys heti ja ilmoitettava toimenpiteestään viipymättä suoranaiselle esimiehelleen ja uusille käskynalaisilleen. 55. Kun sotilas käsketään varsinaisten palvelustehtäviensä ohella suorittamaan jotakin muuta tehtävää, kyseisessä tehtävässä hänen esimiehenään on se henkilö, jonka käskyvaltaan tehtävä kuuluu. Kaikessa muussa hän on suoranaisten esimiestensä alainen. 56. Jos yhteistä tehtävää suorittaville sotilaille ei ole määrätty esimiestä tai suoranainen esimies on estynyt hoitamasta tehtäviään, arvojärjestyksessä vanhin on muiden esimies. 3.3 Esimies 57. Esimiehen on oltava alaisiaan kohtaan oikeudenmukainen ja kohdeltava heitä yhdenvertaisesti. Hänen tulee huolehtia heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, ohjata ja neuvoa heitä sekä pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Tehtävissään hyvin suoriutuneita tulee kiittää ja tarvittaessa palkita. 58. Esimiehen tehtävänä on määrätietoisesti ylläpitää kuria ja sotilaallista järjestystä sekä kaikin tavoin edistää niiden noudattamista. Jos kuria rikotaan, yritetään rikkoa tai horjutetaan, hänen on ryhdyttävä asian vaatimiin lainmukaisiin toimenpiteisiin. Kurinpitoesimiehistä ja heidän toimivallastaan on säädetty erikseen. 59. Esimiehen on huolehdittava alaisistaan, heidän oikeuksistaan ja hyvinvoinnistaan, annettava tunnustusta sekä kannustaen ja neuvoen pidettävä yllä palvelusmotivaatiota. 60. Sotilas on sotilaskäskyasioissa esimiehensä alainen. Ennen kuin esimies antaa sotilaskäskyn, hänen on harkittava sen lainmukaisuus, soveltuvuus ja toteuttamiskelpoisuus. Varmistuakseen siitä, että käskynalainen on ymmärtänyt annetun käskyn oikein, esimies voi vaatia käskyn tai sen osan toistettavaksi. Hän on velvollinen valvomaan antamansa käskyn noudattamista ja vastuussa käskyn seurauksista. 61. Esimiehen tulee välittömästi puuttua käskynalaisen tekemiin rikkomuksiin ja laiminlyönteihin. Puuttuminen on tehtävä asiallisesti ja loukkaamatta alaisen asemaa, ihmisarvoa ja kunniaa. Puuttuminen ei yleensä saa tapahtua muiden läsnä ollessa.

18 62. Esimiesaseman väärinkäyttö, samoin kuin voimassa olevien määräysten ja hyvien tapojen vastaisten sekä tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta loukkaavien menettelytapojen käyttäminen, on kiellettyä. 63. Esimiesaseman väärinkäyttämiseen syyllistyy esimies, joka käskyvaltaa väärinkäyttäen aiheuttaa käskynalaiselle sellaista kärsimystä tai sellaista vaaraa hänen terveydelleen, joka ei ole palveluksen kannalta tarpeellista, taikka kohtelee häntä nöyryyttävällä tavalla tai joka kurinpitoesimiehenä määrää kurinpitorangaistuksen henkilölle, jonka tietää syyttömäksi. Esimiesaseman väärinkäyttöön syyllistyy myös se, joka teettää käskynalaisella palvelukseen tai koulutukseen kuulumatonta työtä.10 64. Ollessaan velvollinen puuttumaan häiriötilanteeseen tai käskynalaisen rikkomukseen esimiehen on ryhdyttävä sellaisiin tilanteen ja asian edellyttämiin toimenpiteisiin, joita voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. 65. Esimies ei saa käyttää esimiesasemaansa eikä käskyvaltaansa saavuttaakseen henkilökohtaista taloudellista hyötyä. Hän ei saa pyytää eikä ottaa lahjaa, lainaa tai lainan takausta palveluksessa olevilta asevelvollisilta eikä muilta henkilöiltä, joiden suoranainen esimies hän on. 66. Virka- tai palvelussuhteen päättyessä, henkilökohtaisina merkki- ja juhlapäivinä tai vastaavissa tapauksissa esimies voi kuitenkin ottaa vastaan myös käskynalaisiltaan yleisen tavan mukaisia lahjoja ja käskynalaiset saavat sellaisia antaa. 3.4 Käskynalainen 67. Käskynalaisen on osoitettava esimiehelleen arvonantoa, kuuliaisuutta ja huomaavaisuutta sekä käyttäydyttävä häntä kohtaan avoimesti ja sotilaallisen ryhdikkäästi. Myös niiden, jotka eivät ole esimies- ja käskynalaisuussuhteessa toisiinsa, on noudatettava huomaavaisia ja kohteliaita käytöstapoja keskenään. 68. Käskynalaisen on täytettävä esimiehen hänelle antamat käskyt täsmällisesti. Jos käskyn laillisuus on alaisen mielestä epäselvä, hän voi oikeusturvansa vuoksi pyytää käskyn kirjallisena. Jos esimiehen antama käsky on sellainen, että käskynalainen joutuisi selvästi rikkomaan lakia tai palvelusvelvollisuuttaan, hänen on ilmoitettava siitä käskynantajalle. Jos esimies siitä huolimatta toistaa käskynsä, käskynalaisen on kieltäydyttävä täyttämästä sitä. Käskynalaisen on viipymättä ilmoitettava kieltäytymisestä lähimmälle suoranaiselle esimiehelleen. Jos käskynantaja on hänen lähin suoranainen esimiehensä, ilmoitus on tehtävä käskynantajan esimiehelle. 69. Käskynalaisen on vaadittaessa toistettava esimiehen antama tehtävä, käsky tai sen osa. Tehtävän suorittamisesta on ilmoitettava, jos siitä on erikseen käsketty. Jos tehtävä 10 Rikoslaki 45 luku 16 §

19 tai käsky on jäänyt suorittamatta tai on nähtävissä, ettei sitä pystytä toteuttamaan annetussa määräajassa, on siitä välittömästi ilmoitettava tehtävän- tai käskynantajalle. 70. Jos tehtävää tai käskyä ei voida olosuhteiden muuttumisen takia tai muista syistä täyttää täysin esimiehen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, on se kuitenkin täytettävä siten, että esimiehen antaman käskyn tarkoitus saavutetaan niin hyvin kuin mahdollista. Tästä on ilmoitettava käskyn antaneelle esimiehelle välittömästi. 71. Jos käskyä tai palvelustehtävää täytettäessä toinen esimies antaa käskyn, joka estää edellisen käskyn suorittamisen tai viivästyttää sitä, on tästä ilmoitettava uuden käskynantajalle. Jos hän siitä huolimatta pysyy käskyssään, on käskynalaisen toteutettava käsky ja vasta sen jälkeen suoritettava aiemmin annettu käsky. Jälkimmäisen käskynantajan on ilmoitettava asiasta aikaisemman käskyn antaneelle esimiehelle. Vastuu ensin annetun käskyn täyttämisen muuttumisesta tai viivästymisestä on jälkimmäisen käskyn antaneella esimiehellä. Käskynalaisen pyynnöstä jälkimmäinen tehtävä on annettava kirjallisesti. 72. Käskynalainen ei saa ottaa lahjaa tai lainaa suoranaiselta esimieheltään. Hän ei saa tarjota eikä antaa lahjaa, lainaa tai lainan takausta suoranaiselle esimiehelleen eikä palveluksessa olevana asevelvollisena kantahenkilökuntaan kuuluvalle. Tässä yhteydessä on otettava huomioon kohdan 66 tarkennus. 3.5 Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja epäasiallinen käytös 73. Jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen, yhdenvertaiseen ja syrjimättömään kohteluun. Koko henkilöstön vastuulla on huolehtia siitä, että ketään ei aseteta perusteettomasti muihin nähden eriarvoiseen asemaan. Sukupuoli tai muu henkilöön liittyvä syy ei saa aiheuttaa syrjivää kohtelua. Jokainen on velvollinen puuttumaan eriarvoiseen ja epäasialliseen kohteluun tai tuomaan asia esimiesten tietoon. 74. Syrjintä on kiellettyä. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.11 Syrjintää on, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.12 Syrjintää on myös, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste 11 Yhdenvertaisuuslaki 8 § 12 Yhdenvertaisuuslaki 10 §

20 tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.13 Syrjintää on myös käskyt tai ohjeet syrjiä.14 Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.15 75. Epäasialliseksi kohteluksi määritellään seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen tai muun kohdassa 74 esitetyn henkilöön liittyvän syyn perusteella, kiusaaminen työssä tai palveluksessa sekä simputus palveluksessa. Sukupuoli tai muu henkilöön liittyvä asiaan vaikuttamaton syy ei saa estää henkilön mahdollisuuksia edetä uralla tai palveluksessa, kehittää osaamistaan ja toimintakykyään sekä käyttää lomia tai perhevapaita. 76. Sotilaille on taattava yhdenvertainen kohtelu palvelusjärjestelyissä, koulutusvalinnoissa ja erityisesti lomia, vapaita ja vapaa-aikaa koskevissa käytännöissä. 77. Henkilön tai henkilöstöryhmän tarkoituksellinen loukkaaminen tai vihamielisen ja loukkaavan ilmapiirin luominen on kiellettyä. 78. Kaikenlainen seksuaalinen, sukupuoleen tai muuhun syrjintäperusteeseen perustuva häirintä, kiusaaminen ja simputus ovat kiellettyjä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.16 Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmoittaa pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.17 Muuhun syrjintäperusteeseen liittyvällä häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa käyttäytymistä, kun loukkaava käyttäytyminen liittyy ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun 13 Yhdenvertaisuuslaki 13 § 14 Yhdenvertaisuuslaki 8 § 15 Yhdenvertaisuuslaki 11 § 16 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7 § 17 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7 §

21 henkilöön liittyvän syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä tai ihmisryhmää halventava tai nöyryyttävä taikka niitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.18 Kiusaaminen on kiusaajan kohdehenkilöön tarkoituksellisesti suuntaamia henkisiä tai fyysisiä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pahan olon tuottaminen. Simputus on sellaista esimiesaseman väärinkäytön tunnusmerkistön19 täyttävää menettelyä, jossa alaiselle pyritään tietoisesti tai harkiten tuottamaan sellaista henkistä tai ruumiillista kärsimystä, joka ei luonteeltaan liity tilanteen vaatimaan palvelukseen. Simputus on tarkoituksellista alaisen ihmisarvon ja lakisääteisten oikeuksien loukkaamista esimiesaseman sotilaallisen käskyvallan avulla. Simputusta ei ole sotilaskoulutuksen vaatimusten ja koulutussuunnitelmien mukainen, viikko- tai päiväohjelmassa käsketty henkisesti ja/tai fyysisesti kuormittava koulutus. 79. Mikäli esimiehen tietoon tulee palveluksessa tapahtuvaa syrjivää tai epäasiallista käyttäytymistä, hänen velvollisuutensa on puuttua siihen. Sotilas on aina vastuussa siitä, ettei itse käyttäydy tai yllytä muita käyttäytymään syrjivästi tai epäasiallisesti. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisy ja käsittely käsketään erikseen Pääesikunnan määräyksissä ja ohjeissa. 3.5.1 Sotilaiden kanssakäyminen palveluksessa 80. Sotilaiden on noudatettava keskinäisessä kanssakäymisessä yleisiä hyviä tapoja sekä käyttäydyttävä kaikkia sukupuolia kohtaan asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Keskinäisellä kanssakäymisellä ei saa vahingoittaa kotimaassa eikä ulkomailla joukkoon kohdistuvaa luottamusta, uskottavuutta tai yhteishenkeä. 81. Sotilaiden hellyydenosoitukset ja seksuaalinen kanssakäyminen palveluksessa ja kasarmialueella20 on kiellettyä. Mikäli majoitustilat on järjestetty sukupuolet erottelevasti, eri sukupuolen majoitustiloihin ei saa mennä hiljaisuuden jälkeen, elleivät käsketyt virka- tai palvelustehtävät sitä edellytä. Vieraidensa kanssa varusmiehen on noudatettava kasarmialueella luontevia käyttäytymistapoja. 82. Kriisinhallintatehtävissä ja ulkomaan operaatioissa on laadittava operaatiokohtaiset ohjeet sotilaiden kanssakäymisestä palveluksessa sekä paikallisväestön kanssa. Ohjeissa on otettava huomioon paikalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. 18 Yhdenvertaisuuslaki 14 § 1 mom 19 Esimiesaseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistö on kohdassa 63. 20 Kasarmialueella ei tarkoiteta varuskunta-alueella sijaitsevia palkatun henkilöstön palvelussuhdeasuntoja.

22 3.6 Pukeutuminen ja siisteys 83. Sotilaspuvussa esiintyessään sotilaan on pukeuduttava sotilas- ja virkapukumääräyksen mukaisesti. Pukineiden tulee olla ehjiä, puhtaita ja sopivan kokoisia. Silitettävien vaatteiden tulee olla silitettyjä ja nahkakenkien kiillotettuja. Siviilivaatteita voidaan käyttää omalla vastuulla, mutta ne eivät saa näkyä sotilasvaatetuksen alta. Sotilaan on huolehdittava henkilökohtaisesta hygieniastaan. Asevelvollisten tunnuslevyä käytetään yleensä palveluksessa, ja sen muusta käytöstä käsketään erikseen. Kriisinhallintatehtävissä ja poikkeusoloissa tunnuslevyä on käytettävä aina, ellei tehtävän luonne muuta edellytä. 84. Sotilaspuvussa ulkona liikuttaessa on käytettävä päähinettä. Ilman päähinettä voidaan sotilaspuvussa esiintyä ulkona hetkellisesti, kun jokin tilanne tai tehtävä sitä erityisesti vaatii. Muiden kuin sotilaspäähineiden käyttöoikeuden anominen käsitellään kohdassa 86. 85. Kasvojen on oltava sileäksi ajeltuja, sotilaspuvun kanssa parta ja viikset eivät ole sallittuja. Pulisonkien alaraja ei saa ulottua korvakäytävän yläreunan alapuolelle. Poikkeaminen parran ja viiksien kiellosta lääketieteellisin perustein edellyttää Sotilaslääketieteen keskuksen lääkärin antamaa lääkärintodistusta ja asian päättää hallintoyksikön päällikkö. Uskonnollisten syiden tai muun vakaumuksen perusteella poikkeamisluvan anominen parran ja viiksien kiellosta käsitellään kohdassa 86. 86. Sotilaspukuun kuulumattoman päähineen käyttö palveluksessa ja sotilaspuvun kanssa (kohta 84) tai poikkeaminen parran ja viiksien ohjeistuksesta (kohta 85) uskonnollisten syiden tai muun vakaumuksen perusteella on mahdollista. Poikkeukset käsitellään Yleisen palvelusohjesäännön soveltamislautakunnassa, jolle asianomainen osoittaa perustellun poikkeama-anomuksen. Päätöksen poikkeamisesta tekee Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö edellä mainitun lautakunnan esityksestä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön päätöksessä voidaan rajoittaa palvelusturvallisuuden tai muun palvelukseen liittyvän syyn vuoksi sotilaspukuun kuulumattoman päähineen käyttöä tai poikkeamista parran ja viiksien ohjeistuksesta. 87. Hiusten pituutta ei rajoiteta. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Hiukset on pidettävä siististi kiinnitettynä päätä myötäillen (esimerkiksi nuttura tai sidottu letti) siten, että niska jää paljaaksi ja korvat ovat kokonaan näkyvissä. Hiukset eivät saa roikkua vapaana silmien edessä. Palvelusturvallisuuden vuoksi hiukset on mahduttava päähineen ja suojavarusteiden alle eivätkä hiukset saa estää tai heikentää tehtäväkohtaisten suojavarusteiden määräysten mukaista toimintaa. Tietyissä tehtävissä hiusten pituudelle tai käytettäville hiussoljille

23 ja -pidikkeille voidaan asettaa erityisvaatimuksia työ- ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi. Sotilasta ei voida käskeä ajattamaan siilitukkaa tai päätään kokonaan kaljuksi. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. LIITTEESSÄ 2 on esimerkkejä hiusmalleista. 88. Hiusten räikeä värjääminen on kielletty. Hiusten värjäyksen on oltava hillitty ja asiallinen sekä luonnollisen oloinen. Irtohiuslisät mukaan luettuna peruukit, hiuspidennykset ja -tuuhenteet ovat kiellettyjä, ellei niiden käytölle ole lääkinnällistä perustetta. Irtoripsien käyttö ei ole sallittua. Kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät myöskään saa olla huomiota herättäviä. 89. Näkyvien tai työ- ja palvelusturvallisuutta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä. Kihla-, vihki-, ammatti- sekä älysormuksia voi käyttää, mikäli ne eivät vaaranna työ- ja palvelus- tai operaatioturvallisuutta. Sotilaspuvun yhteydessä käytettävien sateenvarjojen, aurinkolasien, kuulokkeiden, laukkujen ja reppujen mukaan lukien niissä kannettavat merkit ja tunnukset, hiuspidikkeiden, solmioneulojen ja kalvosinnappien on oltava muodoltaan ja väriltään hillittyjä. Tarkoituksenmukaiset ja tarkoitukseen soveltuvat sotilaan itse hankkimat suojavarusteet, kuten käsineet, jalkineet, kaulasuojat ja kypärät, eivät saa olla huomiota herättävän värisiä. Hallintoyksikön päällikkö käskee tarvittaessa tarkennukset henkilökohtaisten varusteiden käyttöön. Olosuhteiden niin vaatiessa käsivarressa tai jalassa käytetään heijastinnauhaa. 90. Pienen juhlapuvun ja juhlapuvun kanssa voidaan käyttää pukuun sopivia, pieniä, väriltään ja muodoltaan hillittyjä korvakoruja. Palvelustehtävissä sallitaan kevyt päivämeikki. 91. Sotilaan olemukselta ja sotilaspuvulta edellytetty siisteys, palvelustehtävien luonne tai viranomaistoiminnan puolueettomuus edellyttävät sitä, että Puolustusvoimien arvoperustaan sopimattomat21 tatuoinnit on peitettävä. Tatuoinnin poistattamista ei kuitenkaan voida edellyttää. 92. Normaalioloissa reserviläisten ja evp-sotilashenkilöstön ei tarvitse noudattaa parran tai viiksien pituudesta annettuja määräyksiä osallistuessaan reservin harjoituksiin tai muihin tilaisuuksiin22, joissa heillä on oikeus tai velvollisuus käyttää sotilaspukua. Palvelusturvallisuutta vaarantavat korut on kuitenkin poistettava. 21 Sopimattomalla tatuoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi tatuointia, joka on loukkaava, lainvastainen tai viranomaisen puolueettomuutta ja arvokkuutta kyseenalaistava. 22 Muilla tilaisuuksilla ei tarkoiteta kriisinhallintatehtävään liittyvää koulutus- ja valintatilaisuutta.

24 3.7 Sotilaspuvun ja -arvon käyttö 93. Henkilöasiakirjoissa sotilaista käytetään puolustushaaran mukaisia sotilasarvoja. Mahdollinen palvelusarvo mainitaan suluissa. Aliupseereista käytetään kohdassa 28 mainittuja palvelusarvoja. Sotilas säilyttää sotilasarvonsa siirtyessään toiseen puolustushaaraan. Siirryttyään toiseen puolustushaaraan asevelvollisia kouluttavaan joukko-osastoon, sotilas käyttää kyseisen puolustushaaran sotilaspukua23 ja vastaavaa palvelusarvoa. Palatessaan peruskoulutuksensa mukaiseen puolustushaaraansa sotilas ottaa käyttöön puolustushaaran sotilaspuvun ja palvelusarvon käyttöoikeus lakkaa. 94. Pääesikunnassa ja sen alaisissa laitoksissa, puolustushaarojen esikunnissa, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisissa hallintoyksiköissä (lukuun ottamatta terveysasemia) sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa ja puolustushaarakouluissa (lukuun ottamatta Reserviupseerikoulua) palveleva ammattisotilas käyttää peruskoulutuksensa24 mukaisen puolustushaaran sotilaspukua ja -arvoa. Utin jääkärirykmentissä palveleva ammattisotilas käyttää Maa- tai Merivoimien sotilaspukua ja -arvoa peruskoulutuksen mukaisesti. Erityistapauksissa Pääesikunta voi myöntää poikkeavan oikeuden sotilaspuvun käyttöön. Joukko-osastoihin kuuluvissa aluetoimistoissa käytetään maavoimien sotilaspukua ja -arvoa. 95. Sotilaspuvun ja siihen kuuluvan pukineen käyttö on kielletty puoluepoliittisessa toiminnassa, vaalimainonnassa, mielenosoituksissa sekä mielenilmaisuissa. Poliittisessa tilaisuudessa tai mielenilmaisussa sotilaspukua voidaan kuitenkin käyttää esiinnyttäessä käskettynä tai virallisena Puolustusvoimien edustajana. 96. Asettuessaan ehdokkaaksi esimerkiksi Suomessa toimitettaviin yleisiin valtakunnallisiin vaaleihin kuten kunta- ja aluevaaleihin sotilas ei saa käyttää sotilaspukua puoluepoliittisessa toiminnassa eikä vaalimainonnassa. 97. Sotilaspuvun tunnusvärien, tunnuksien ja merkkien käytöstä käsketään erikseen Pääesikunnan määräyksissä. 3.8 Sotilaan esiintyminen julkisuudessa 98. Sotilaalla on oikeus kirjoittaa julkisesti, antaa haastatteluja ja pitää esitelmiä julkisissa tilaisuuksissa ja internetissä. Aineisto ei saa sisältää salassa pidettäviä eikä vaitiolovelvollisuuden tai tiedon hyväksikäytön kiellon piiriin kuuluvia tietoja tai asioita niiden muodosta riippumatta. 23 Terveysasemilla käytetään sen joukon sotilaspukua, jota terveysasema pääasiallisesti palvelee. 24 Erikoisupseerin ja kantahenkilökuntaan kuuluvan aliupseerin sotilaspuku määräytyy sen puolustushaaran mukaan, johon hänet on ensimmäisen kerran Puolustusvoimien virkaan nimitettäessä tehtävään määrätty.

25 Sosiaalisen median käytössä sotilaan tulee huomioida asiasta annetut tarkemmat määräykset ja ohjeet siten, ettei operaatioturvallisuus vaarannu. 99. Sotilas vastaa itse kaikista kirjoittamistaan ja antamistaan lausunnoista. Jos hän on epävarma esityksensä sisällön oikeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, hän voi antaa sen esimiehensä tai kyseisen asian asiantuntijan tarkastettavaksi. Tarkastus ei kuitenkaan siirrä tai poista sotilaan vastuuta kirjoittamistaan tai antamistaan lausunnoista. 100. Ammattisotilas ja Puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettava opiskelija voi asettua kunta- ja aluevaaliehdokkaaksi25, mutta hän ei saa kuulua jäsenenä poliittiseen puolueeseen tai poliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä tukevaan yhdistykseen. 3.9 Puhuttelu 101. Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi. Yleisesikuntaupseereita puhuteltaessa heidän arvoonsa kuuluva yleisesikunta-etuliite jätetään pois ja käytetään vain sotilasarvoa. Erikoisupseereita puhuteltaessa heidän toimialaansa koskeva etuliite jätetään pois ja käytetään vain sotilasarvoa. Sotilaspappeja puhutellaan heidän palvelusarvonsa mukaan kenttäpiispaksi, kenttärovastiksi ja sotilaspastoriksi. Kaikkia sotilasvirkamiehiä puhutellaan sotilasvirkamiehiksi. Kadetteja puhutellaan kadettiarvoista riippumatta kadeteiksi. Sotilasopetuslaitoksissa kadettien koulutuksessa käytetään kuitenkin sisäisessä palveluksessa kadettien palvelusarvoja. Aliupseereita ja sopimussotilaita puhutellaan heidän palvelusarvojensa mukaan. Reserviupseerikurssin upseerioppilasta puhutellaan upseerioppilaaksi. Aliupseerikurssin oppilasta puhutellaan sotilasarvosta riippumatta oppilaaksi. 102. Esimies ja alainen teitittelevät toisiaan. Esimiehen aloitteesta voidaan kuitenkin sinutella. Muodollisissa tilanteissa, kuten puhutteluissa ja paraateissa, käytetään teitittelymuotoja. Perusyksikössä on noudatettava yhdenmukaista puhuttelukäytäntöä. 103. Ilmoittautuessaan, ilmoittaessaan joukkoa, esittäytyessään ja aloittaessaan keskustelua esimiehen kanssa alainen käyttää puhuttelusanana herra- tai rouva-sanaa ja sen 25 Tai muihin mainittujen kaltaisiin ei-valtiollisiin vaaleihin, esimerkiksi seurakuntavaalit.

Made with FlippingBook

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=