Jaarli 183 – vuoden 1987 unohtumaton pakkasjakso

Infernaalisen kylmää oli tammikuussa 1987

Otteita eri medioista vuodelta 1987 (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Suomenmaa)

Toistaiseksi viimeiset hirmupakkaset koettiin eteläisessä Suomessa tammikuussa 1987. Aikaa on välissä ehtinyt kulua jo 38 vuotta.

Monen edelleen muistelemat pakkaset toi Suomeen Pohjois-Venäjän taigalta saapunut erittäin kylmä ilmamassa. Kylmä jakso alkoi jo vuoden 1986 puolella, eikä se hellittänyt otettaan viikkoihin.

Lisääntynyt sähkönkulutus pakotti sähkölaitokset ottamaan käyttöön kaasuturbiinilaitoksia Helsingissä, Lahdessa, Turussa ja Tampereella.

Sähköliikkeistä vietiin kaikenlaiset lisälämmittimet, puhaltimet ja patterit käsistä sitä mukaa, kun niitä myyntiin saatiin. Väkisin käyntiin vedetyt autot kasvattivat autokorjaamojen jonot viikkojen mittaisiksi.

Suomen teiden varsilla huonosti pakkasiin varautuneet itäeurooppalaiset rekkakuskit olivat hätää kärsimässä, kun kesänaftalla tankatut autot hyytyivät. 

Kaukojunat myöhästelivät tuntitolkulla ja lentokenttien maakaluston jähmettyminen peruutti ja viivästytti lentoja. Saimaalla jäihin juuttui yhdeksän neuvostoliittolaista ja länsisaksalaista rahtilaivaa.

Koulukyydityksetkin olivat ongelmissa pitkin Suomea bussien dieselmoottoreiden hyytyessä. Arktinen diesel loppui etelässä, ja tilannetta pyrittiin raskaassa liikenteessä helpottamaan sekoittamalla dieselin sekaan niin sanottua furfuroimatonta eli tunnisteaineetonta petrolia pakkaskestävyyden parantamiseksi.  

Toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo (SMP) antoi kuitenkin ongelmien jatkuessa luvan lisätä tankkiin myös lievästi verotettua valopetrolia. Vennamo perusteli tätä sillä, että valtionyhtiö Neste ei ollut pystynyt toimittamaan kuluttajille talvikelpoista polttoainetta.  

Normaalioloissa valopetrolin käytöstä olisi koitunut kiinni jäädessä ankarat veroseuraamukset, mutta Vennamo lupasi, että pakkaskaudella asia katsotaan läpi sormien.

Ministeri joutui kuitenkin lupauksestaan itse vaikeuksiin, koska asia olisi vaatinut lainmuutoksen. Vennamo joutuikin peruuttelemaan sanomisistaan ja täsmentämään armahtavansa tarvittaessa ministerin harkintavallalla mahdollisimman monet veromätkyjä maksamaan joutuneet.

Kaakkois-Suomessa pakkasjakso ei todellakaan ollut mikään viikon pyrähdys, vaan -35-47 asteen pakkasta riitti.

– Kylmimmän lukeman -50,1 sain nähdä Mäntyharjulla Huuhilon kylässä erään maanviljelijän digimittarista. Isäntä kertoi paikan olevan halkaisijaltaan noin 2-kilometrisen notkelman, jonka pohjalla on suo, Kaakkois-Suomessa lämmitysöljyautoa tammikuun -87 pakkasilla ajanut lohjalainen Mikael Jääskeläinen.

Ajanjakson poikkeuksellisuuden moni huomasi konkreettisesti, kun pakkanen hellitti otettaan ”vain” -25-30 asteen lukemiin.

Pakkasjaksolla ärtymystä herättivät myös muun muassa “katkosopimukset”, joissa sähköasiakkaat olivat itse suostuneet lämmityssähkön lyhytaikaisiin sähkökatkoihin saadakseen sähköä vuodessa muutamia satoja markkoja halvemmalla. 

Helsingin Vanhassa kauppahallissa sisälämpötila laski –26 asteeseen. Makkarat, lihat, vihannekset ja muut herkut jäätyivät.

-Emmentaalit jäätyvät armotta, samoin öljyt. Mitä enemmän rasvaa, sitä parempi pakkaskestävyys, juustoilla nimittäin. Kermajuustot kestävät mainiosti kylmyyttä, juustokauppias Maija Salmela kertoi Helsingin Sanomille. 

Tammikuussa 1987 kirein alle -30 asteen pakkanen ei hellittänyt pääkaupunkiseudulla viiteen päivään. Tuo viiden päivän hyytävä ajanjakso oli Ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan 8.–12. tammikuuta. Kylmin päivä oli 10. tammikuuta, jolloin mitattiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan pakkasennätys -35,9 astetta.

Myös Helsingin Kaisaniemessä talvisodan aikainen pakkasennätys, -32,9 astetta rikkoontui. Illalla 9. tammikuuta elohopea laski –34 pakkasasteeseen. Tuulisessa Etelä-Suomessa kovan pakkasen rajana pidetään jo -15 astetta.

Legendaaristen MTV uutisten ankkureiden Upin ja Leenan uutisointi aiheesta tammikuulta 1987